Edelleen siis tunnelmia matkalta:
25.9.
Abu Dhabin lentokenttä
klo 1.25 paikallista eli Arabiemiraattien aikaa, klo 0.25 Suomen aikaa
Matkaa takana niin paljon, etten enää osaa laskea ja silti edessä enemmän kuin toivoisin. Ensimmäinen 7-tuntinen lento takana ja toinen vielä edessä. Yyh. Jospa tällä lennolla saisi nukuttuakin. Etihad Airlines on ollut tähän saakka juuri niin hyvä kuin olin odottanutkin, jopa ihan perusmatkustajien puolella.
Abu Dhabi ja siis Arabiemiraatit on pitkästä aikaa ensimmäinen muslimimaa, jossa olen. Jo sen verran tullut kokomustaan hunnutettuja naisia vastaan tälläkin lyhyellä visiitillä, etten enää aina joka kerta hätkähdä tahattomasti niitä nähdessäni. En tässä lähde sen kummemmin politisoimaan hunnun käytön puolesta tai vastaan, mutta kyllä sitä vähän säpsähtää, kun edessä on yhtäkkiä musta hahmo, josta näkyy vain silmät, ja aina ei niitäkään.
Toinen huomio maasta, jonka huomaa jo täällä lentokentällä, on raha. Sen jotenkin aistii ja haistaa, että väki täällä on rikasta. Siis se osa, jolle täällä näitä palveluja tuotetaan. Ne paikalliset (lue: siirtotyöläiset), jotka niitä palveluita tuottavat, ovat taas jotain aivan muuta kuin rikkaita.
En nukkunut edellisellä lennolla silmäystäkään, ihme kyllä. Nyt alkaa kyllä väsy jo sen verran painaa, että toivottavasti seuraava, ja onneksi viimeinen, lento menee unten mailla. Viereisellä paikalla on kuulemma vauva eli sekin vähän vaikuttaa nukkumiseen. Toivon siis myös vauvalle hyviä unen lahjoja ja pitkää pinnaa.
Nyt koneeseen, Toivottavasti pian saa ruokaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti