Olipas taas aikamoinen päivä. Ensinnäkin tästä piti tulla ensimmäinen työpäiväni, mutta eipäs tullutkaan. On vissiin kroppa vielä niin sekaisin aikaerosta ja matkustuksesta ja kaikesta, etten yksinkertaisesti saanut unta viime yönä. Kuuden aikaan en ollut vielä nukkunut silmäystäkään ja kohta olisi pitänyt jo herätä. Päätin sitten lähettää mailia töihin ja pyytää päivän armonaikaa aikaerosta toipumiseen. Huomenna uusi yritys.

Lähdin siis katselemaan ympäristöä ensimmäistä kertaa valoisan aikaan. Kävin myös ottamassa kuvia uima-altaista sun muista. Löysin myös saunan, ja vieläpä ihan oikeaoppisen sellaisen! Oli kiuas ja kaikki. Ei niin, että täällä saunaa kovasti kaipaisi, mutta jos tulee kova Suomi-ikävä niin ei muuta kuin sinne löylyihin istumaan ja mutustamaan hätävarasalmiakkia kaihon kyyneleet silmissä. Saunan oven vieressä oli muuten ohje, miten tulee saunoa:


Aika hurjaa, että kuvassa on jopa alaston mies :D

Uima-allasalue ei olut parhaimmillaan tänään, koska aurinko ei paistanut ja suihkulähde oli pois päältä, mutta eiköhän sillä silti herätä kateutta koto-Suomessa.





Kummassakin kuvassa on sama allas. Tuon lisäksi on vielä toinen, joka on enemmän semmoinen matkauintiallas, mutta siitä ottamani kuva oli huono. Ja tosiaan, ei ole kovin paha ruuhka altaalla. Hyvin mahtuu joukkoon uimaan.

Lähdin siis tosiaan tutkailemaan lähialuetta jos vaikka löytäisin bussipysäkin tai muuta kiinnostavaa. En löytänyt. Mitään. Aikani vaeltelin isojen teiden varsia tihkusateessa ja päivittelin jalkakäytävien puutetta. Mukavaa maastoa muuten, mutta ei ole pitemmän päälle kiva kävellä autojen seassa.



Sitten alkoi äkisti sataa kaatamalla ja ukkostaa ja päätin, että nyt on kävelyt kävelty. Aikomus oli siis joko odotella rauhassa sateen laantumista bussikatoksen alla kunnes mikä tahansa bussi tulisi tai napata lennosta taksi, mutta sepä ei ollutkaan niin helppoa. Ensinnäkin, aina kun alkaa sataa kaatamalla, vapaat taksit menevät heti. Toisekseen seisoskelin paikassa varmaan puoli tuntia ja yhtä ainoaa bussia en nähnyt. Vettä satoi sen verran paljon, että pian koko bussipysäkki alkoi tulvia. Kuvastakin näkee, että myrsky pimensi taivaan aikasta tehokkaasti. Tuon kuvan ottamisen jälkeen alkoi sataa vielä rajummin, mutta silloin en uskaltanut kameraa enää kaivaa.



Onneksi sain viimein taksin ja pääsin sillä asemalle, josta nousin junaan suuntana Chinatown. Se oli tosiaan kuin olisi Kiinaan astunut.



Ravintolassakin oli samat ruoat tarjolla, tarjoilija ei tosin puhunut kiinaa. (Tai sitten ei vain ymmärtänyt, että koetin solkottaa hänelle kiinaa...). Alla olevassa ravintolassa siis söin nuudelimössöä ja join reissun ensimmäisen oluen, ja vieläpä ison sellaisen, oikein 0,6 l. Se oli joku singaporelainen lager, jonka nimeä en enää muista. Laskun pyydettyäni ihan hätkähdin hintaa ja kysyin, miten se saattoi olla niin kallis. Kaikki 14 RM eli 3,40€! Olut maksoi 11 RM ja ruoka loput. Olut ei siis olekaan ihan ilmaista täällä, vaikka ei nyt sentään hintavaakaan. Ei sinänsä ihme, onhan tämä kuitenkin nimellisesti muslimimaa.



Chinatown oli oikeastaan eniten "elämänmakuinen" paikka, jonka olen tähän mennessä täältä löytänyt. Vähemmän autoja ja enemmän ihmisiä. Muutenkin tuntuu, että kaduilla on todella vähän ihmisiä. Ehkä kaikki tosiaan ovat kauppakeskuksissa notkumassa, kuten jossain luki.



Vielä muutama kuva joenpientareen graffiteista:





Haluaisin myös kirjoittaa muutaman valitun sanasen paikallisista taksikuskeista, mutta koska en halua kiihdyttää pulssia ja nostattaa verenpainetta enää juuri näin ennen nukkumaanmenoa, niin säästän sen tuonnemmaksi. Epäilen myös, että niitä "valittuja sanoja" kertyy vielä lisää tässä lähiaikoina, koska näyttää pahasti siltä, että joudun kulkemaan asunnon ja aseman välin aina taksilla. Huoh.

Mutta nyt nukkumaan. Jos vaikka tänä yönä saisi nukuttua ja sitten huomenna oikeasti töihin.